Georg Luger suunnitteli tämän klassisen puoliautomaattipistoolin, jonka virallinen nimi oli Pistole Parabellum. Suunnittelijan nimen mukaan pistoolia kuitenkin alettiin kutsua yleisesti vain Lugeriksi. Nimi Parabellum tulee vanhasta, Rooman vallan aikaisesta, latinankielisestä sanonnasta "Si vis pacem, para bellum", eli ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan.” Sanonnan on ajateltu tarkoittavan että henkilö tai valtio, joka on aseistautunut ja valmis sotaan, ei joudu hyökkäyksen kohteeksi tai ajaudu sotaan, koska hyökkäys tällaiseen kohteeseen tulisi liian kalliiksi.

Lugerin prototyyppi valmistui 1898 ja ensimmäisenä maana tämän uudenajan pistoolin otti Sveitsi. Pistooli oli erityisen kallis ja viranomaiset ihmettelivät pientä kaliiperia ja epäilivät aseen tehoa. Pienin muutoksin Pistole Parabellum Modell 1908, eli P08, kuitenkin valittiin Saksan armeijan käyttöön palveluspistooliksi 1906. Asetta myytiin myös Bulgariaan ja Boliviaan, mutta varsinaisesti P08 löi itsensä läpi Saksan armeijassa ennen ensimmäistä maailmansotaa ja suurin osa valmistetuista pistooleista menikin Saksalle.

Suomen sisällissodassa 1918 Lugereita oli käytössä sekä Saksasta palanneilla suomalaisilla jääkäreillä että Saksalaisen kenraalin von der Goltzin komentaman Saksan Itämeren Divisioonan perusaseistuksen osana.

Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja Euroopan ollessa raunioina tämän pistoolin valmistusta jatkettiin edelleen Saksassa, joskin 7,65 mm versiona Versaillesin rauhansopimuksen kiellettyä Saksalta 9 mm aseiden valmistuksen. Maailmansotien välisenä aikana Lugeria ostettiin niin Alankomaihin, Persiaan, Portugaliin, Ruotsiin kuin Suomeenkin. Suomeen puolustusvoimien palvelusaseeksi ostetut 8000kpl saivat nimekseen Suomessa 7,65 mm Pistooli m/23 ja ase oli hyvin yleisessä käytössä Suomessa toisen maailmansodan aikana. Puolustusvoimien Lugerien lisäksi näitä pistooleja ostivat myös suojeluskunnat ja yksityiset ihmiset tuhansia ennen talvisotaa. Lugereita myytiin 1930-luvulla mm. Stockmann tavaratalon urheiluosastolla. Talvisodassa ja jatkosodassa Lugerit olivat pääasiassa taistelujoukoilla eturintamassa. Upseerien lisäksi tämä pistooli oli palvelusaseena useilla aliupseereilla, panssarimiehillä, lentäjillä ja konekiväärimiehistöillä.

Sotien jälkeen Luger jäi edelleen Suomessa palveluskäyttöön yleisimmäksi palveluspistooliksi ja myös poliisin virka-aseistukseen kuului jonkin verran Lugereita. Vasta 1984-1985 suuresta osaa Lugereista luovuttiin, vaikka ehjät kappaleet pysyivätkin puolustusvoimilla ja poliisilla käytössä vielä 90-luvulle.

Tämä pistooli oli käytössä Saksalla koko ensimmäisen että toisen maailmansodan ajan. Vaikka muiden aseiden osalta sota-ajan kehitys oli nopeaa, niin Luger piti pintansa ja vasta toisen maailmansodan kynnyksellä alkoi ilmaantua samalla viivalla kilpailevia pistooleja. Käsiaseet voidaankin jakaa selkeästi aseisiin ennen Lugeria ja aseisiin Lugerin jälkeen. Saksan hävittyä toisenkin maailmansodan Luger oli jo parhaat päivänsä nähnyt ja aktiivinen käyttö jatkui Saksassa enää Itä-Saksan poliisilla. Toki tässä Stasin johtamassa tiukassa poliisivaltiossa Lugerilla oli vielä aktiivista historiallista vaikutusta.

Vaikka Lugeria käyttivät muutkin maat kuin Saksa, niin mielikuvissa tämä pistooli on kytkettynä Natsi-Saksaan ja tämän yhteyden takia ase on näkynyt lukemattomien pahisten ja epäilyttävien hahmojen käsissä elokuvissa ja muussa fiktiossa.

Pistoolin pystyy virittämään ja kuivalaukaisemaan kuten oikean. Luisti liikkuu ja lippaan saa irti. Tämä replika-ase on valmistettu metallivalulla ja kahvalevyt ovat kovapuuta.

Pituus: 25,5 cm
Paino: 980 g
Valmistaja: Denix, Espanja